Suomessa presidentinvaalit ovat suora kansanvaali. Suomen presidentti valitaan kerrallaan kuudeksi vuodeksi. Presidentti voi hakea jatkokautta yhden kerran, eli maksimissaan kauden pituus voi olla 12 vuotta. 
Presidentinvaaleissa saavat äänestää kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Vaalit pidetään aina tammikuun viimeisenä sunnuntaina. Kun presidentti on valittu, alkaa hänen toimikautensa presidentinvaaleista seuraavana kuukautena. Presidentti antaa vakuutuksen eduskunnan edessä. Suomen edelliset presidentinvaalit pidettiin vuonna 2018. Seuraavat ovat siis tulossa vuonna 2024. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö joutuu luopumaan presidentin virasta vuonna 2024. Silloin hän on istunut presidenttinä kaksi kautta. Suomessa tullaankin käymään tiukkaa taistoa seuraavasti presidentistä, sillä ylivoimaista suosikkia ei ole. Niinistön kannatus sen sijaan oli niin huimaa, että hänestä tuli presidentti molemmilla kerroilla suurella äänierolla seuraavaan. Presidentti Niinistö onkin ottanut suurta roolia ja järjestänyt muun muassa keskustelutilaisuuksia ajankohtaisissa asioissa.
Kuka voi asettua ehdokkaaksi?
Suomen perustuslain mukaan ehdokas voidaan asettaa joko puolueen tai valitsijayhdistyksen toimesta. Ehdokkaan on oltava Suomessa syntynyt ja muutenkin syntyperältään suomalainen. Jos presidentiksi valittu on toiminut eduskunnassa, hänen kansanedustajan virkansa lakkaa presidentin viran astuessa voimaan. Sama tapahtuu, jos presidentiksi valittu on valtion virassa. Kaikki tällaiset virat lakkaavat, kun henkilö astuu presidentiksi.
Jos ehdokkaita asetettaisiin ainoastaan yksi, hänet valittaisiin virkaan ilman äänestämistä. Nopeiten presidentinvaalit käydään, jos joku ehdokkaista saa yli puolet äänistä jo ensimmäisellä äänestykierroksella. Tällöin kyseinen henkilö valitaan virkaan välittömästi. Jos näin ei tapahdu, mennään silloin toiselle kierrokselle. Toinen kierros järjestetään kahden viikon päästä. Toisella kierroksella ehdokkaiksi nimitetään ainoastaan kaksi ensimmäisellä kierroksella eniten saanutta ehdokasta. Eniten ääniä saanut nimitetään presidentiksi. Jos äänet menevät tasan, presidentti valitaan arpomalla. Arpomista ei kuitenkaan ole koskaan jouduttu suorittamaan, sillä presidentti on aina saatu valittua kansanäänestyksellä.
Tasavallan presidentin virkaanastujaiset
Tasavallan presidentin virkaanastujaiset pidetään seuraavana kuukautena siitä päivästä, kun äänestys on pidetty ja äänet laskettu. Uudeksi tasavallan presidentiksi äänestetty henkilö saapuu eduskunnan täysistontoon, jossa presidentti antaa perustulaissa säädetyn juhlallisen vakuutuksen eduskunnalle. Presidentin vakuutuksen jälkeen eduskunnan puhemies lausuu eduskunnan tervehdyksen uudelle presidentille. Kun tasavallan presidentti poistuu eduskunnasta, hän tarkastaa vielä Eduskuntatalon 
edessä olevan kunniakomppanian. Sen jälkeen matka jatkuu Presidentinlinnaan, jonka parvekkeelta uusi tasavallan presidentti vilkuttaa kansalaisille. Koko virkaanastujaisohjelma on tärkeä osa uuden presidentin nimittämisessä. Muun muassa eduskunnan edessä annettu vakuutus on ollut ohjelmassa jo vuodesta 1931 saakka.
Tavalliset kansalaiset eivät pääse seuraamaan eduskunnan salissa annettavaa vakuutusta, sillä tapahtuma ei ole muiden täysistuntojen tavoi kansalaisille avoin. Sen sijaan kansalaiset voivat seurata kunniakomppanian tarkastamista sekä presidentin näyttäytymistä Presidentinlinnan parvekkeelta. Nämä ovatkin kautta aikojen olleet suosittuja tapahtumia, joita kansa saapuu seuraamaan vähän kauempaakin.
Virkaanastujaisten lisäksi tärkeitä tapahtumia presidentin näyttäytymisen kannalta ovat muun muassa kansallinen veteraanipäivä sekä itsenäisyyspäivä. Itsenäisyyspäivänä presidentti näyttäytyy Presidentinlinnan parvekkeella samaan tapaan kuin presidentin virkaanastujaisissa.