Eduskuntavaalit pidetään Suomessa joka neljäs vuosi. Viimeisimmät eduskuntavaalit pidettiin vuonna 2019, joten seuraavat ovat tulossa vuonna 2023. Eduskuntavaalien tarkoituksena on valita Suomeen 200 
kansanedustajaa, jotka nimensä mukaisesti edustavat kansalaisia. Äänestää saavat kaikki täysi-ikäiset Suomen kansalaiset. Jokainen puolue saa asettaa ehdokkaita. Kansanedustajat valitaan siten, että jokaisesta vaalipiiristä valitaan kansanedustajia. Näin Suomi on edustettuna myös haja-asutusalueita myöten.
Suomen vaalipiirit
Suomi jaetaan eduskuntavaalien aikaan 13 vaalipiiriin. Jokaisesta vaalipiiristä valitaan tietty määrä ehdokkaita. Määrä valitaan siten, että se suhteutetaan vaalipiirin asukaslukuun. Ahvenanmaalta valitaan kuitenkin aina yksi ehdokas. Suomen suurin vaalipiiri on ylivoimaisesti Uudenmaan vaalipiiri, jonka jälkeen seuraa Helsingin vaalipiiri. Ahvenanmaan jälkeen toiseksi pienin vaalipiiri taas on Lapin vaalipiiri. Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Lapin vaalipiiristä valittiin seitsemän kansanedustajaa.
Vaalikelpoisuus Suomessa
Vaalikelpoisuus tarkoittaa siis sitä, että henkilö voi asettua ehdokkaaksi vaaleissa. Vaalikelpoinen on jokainen täysi-ikäinen ja äänioikeutettu 
henkilö. Henkilö ei kuitenkaan voi ehdottua ehdokkaaksi, jos hänet on julistettu vajaavaltaiseksi. Vajaavaltaisuus tarkoittaa sitä, että henkilö ei pysty huolehtimaan itsestään ja hänelle on määrätty edunvalvoja. Ehdokkaaksi ei voi myöskään asettua sotilasvirassa oleva henkilö. Kansanedustajana ei voi myöskään toimia eduskunnan oikeusasiamies, oikeuskansleri, valtakunnansyyttäjä tai korkeimman oikeuden eikä korkeimman hallinto-oikeuden jäsen. Kansanedustajan toimi voi lakata myös kesken kauden. Jos kansanedustajasta tulee presidentti, hän ei voi toimia enää kansanedustajana. Näin käy useimpien presidenttien kohdalla. Kansanedustajan toimi lakkaa kesken kauden myös silloin, jos kansanedustaja ei ole enää vaalikelpoinen.
Aikaisemmin vuosina 1934–1944 oli voimassa laki, jonka mukaan maan- tai valtiopetoksesta tuomion saanut henkilö ei voinut asettua ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa tai kunnallisvaaleissa. Tämä sääntö kosketta tällaista henkilöä kuusi vuotta sen jälkeen, kun hän oli suorittanut tuomionsa. Nykyisin laissa ei ole pykälää, jonka mukaan rikoksesta tuomittu henkilö ei voisi asettua ehdokkaaksi.
Kuka voi äänestää eduskuntavaaleissa?
Suomessa eduskuntavaaleissa äänestämiseen vaaditaan täysi-ikäisyyttä. Eduskuntavaaleissa saavat äänestää ainoastaan Suomen kansalaiset. Vaikka henkilö olisi asunut pidemmän aikaa Suomessa ja hänellä on pysyvä 
oleskelulupa, ei se takaa äänioikeutta. Ulkomaalainen voi saada äänioikeuden ainoastaan hakemalla Suomen kansalaisuutta ja saamalla sen. Suomalainen ei myöskään voi menettää äänioikeuttaan, vaikka hän muuttaisi asumaan ulkomaille. Äänioikeuden voi menettää ainoastaan, jos luopuu kansalaisuudestaan.
Kaikilla äänioikeutetuilla on käytössään yksi ääni. Se on salainen, joten äänestyskoppiin tulee mennä yksin. Poikkeuksia tähän ovat sellaiset henkilöt, jotka tarvitsevat apua. Avustaja saa auttaa heitä äänestämisessä. Äänioikeuttaan ei saa myöskään luovuttaa toisen henkilön käyttöön. Vaalitoimitsijat varmistavat äänestäjän henkilöllisyyden ennen äänestyslapun antamista. Suomessa ei kuitenkaan ole äänestyspakkoa, kuten joissakin maissa on. Jos äänioikeuttaan ei halua käyttää, voi sen jättää käyttämättä. On hyvä kuitenkin muistaa, että asioihin ei voi vaikuttaa äänestämättä jättämällä. Sen sijaan omia arvojaan voi tuoda esille äänestämällä.