Kaikki eduskunnan päätökset valmistellaan ensin valiokunnissa. Eduskunnassa on erityisesti Euroopan unionin asioita hallinnoiva suuri valiokunta sekä 16 muuta pysyvää erikoisvaliokuntaa. Jokaisella 
valiokunnalla on erikoisalansa. Pääsääntöisesti erikoisvaliokunta käsittelee asioita, jotka kuuluvat sitä vastaavan ministeriön hallinnonalaan.
Suomessa eduskunnan pysyviä valiokuntia ovat suuri valiokunta ja erikoisvaliokuntina perustuslakivaliokunta, tarkastusvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, valtiovarainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, sivistysvaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, puolustusvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, talousvaliokunta, tiedusteluvalvontavaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta sekä ympäristövaliokunta. Pysyvät valiokunnat toimivat koko vaalikauden ajan sellaisenaan.
Eduskunnan valiokunnissa käsitellään kunkin valiokunnan hallintoalaan kuuluvia asioita. Käsitellyt asiakirjat tulevat julkisiksi sen jälkeen, kun asian käsittely on päättynyt. Kaikki asiakirjat ja valiokuntien tekemät päätökset voi nähdä netistä. Ne julkaistaankin julkisessa verkkopalvelussa, joten valiokuntien työskentely on läpinäkyvää.
Valiokuntien työtehtävät
Täysistuntoihin vietävät asiat vaativat erikoisvaliokunnan käsittelyn ennen kuin eduskunta ottaa ne käsittelyyn. Asioista päätetään täysistunnoissa sen jälkeen, kun valiokunta on antanut asiassa mielipiteensä. Valiokuntien tärkein tehtävä onkin siis käsitellä asioita niiden toimialajaon mukaisesti. Esimerkiksi perustuslakivaliokunta hoitaa kaikki sananvapauteen liittyvät asiat. Näistä hyvänä esimerkkinä ovat olleet julkisuuttakin saaneet nettikasinoiden casinohuone sananvapautta koskeneet asiat.
Valiokuntien käsittelyyn tulevat kaikki hallitukselta lähtevät esitykset, 
valtion talousarvio, Euroopan unionin asiat, kansanedustajien tekemät lakialoitteet ja kansalaisaloitteet sekä muut valtioneuvoston selonteot ja kertomukset. Täysistunto päättää, mihin valiokuntaan mikäkin asia lähetetään käsiteltäväksi ja valmisteltavaksi. Jos kyseessä on Euroopan unionia koskeva asia, täysistunnon lisäksi myös suuri valiokunta on mukana tekemässä kyseistä päätöstä. Jokainen erikoisvaliokunta osallistuu myös Euroopan unionia koskevien asioiden käsittelyyn siten, että ne antavat asioista lausuntoja joko suurelle valiokunnalle tai suoraan ulkoasiainvaliokunnalle. Erikoisvaliokunnilta voidaan myös pyytää niiden toimialaa koskevia lausuntoja, jotka tulee antaa mietintövaliokunnille.
Perustuslakivaliokunnalla on muutamia erityisiä tehtäviä. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja käsittelyyn tulevien asioiden perustuslainmukaisuudesta ja niiden suhteesta kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin. Myös tarkastusvaliokunnalla ja tulevaisuusvaliokunnalla on joitakin erityistehtäviä, jotka poikkeavat suuresti muista valiokunnista.
Valiokuntien valitseminen ja niiden kokoonpano
Kun eduskuntavaalit on käyty ja eduskunta on aloittanut toimintansa, on valiokuntien valitseminen yksi ensimmäisistä tehtävistä. Ilman valiokuntia asioiden käsitteleminen ja eteenpäin vieminen ei nimittäin onnistu. Valiokunta toimii koko vaalikauden ajan, eli neljä vuotta. Valiokuntien kokoonpanot vastaavat eduskuntaan valittujen puolueiden voimasuhteita. Valiokunnat saavat apua työhönsä. Niitä nimittäin avustaa valiokuntasihteeristö.
Jokaiseen valiokuntaan valitaan 17 varsinaista jäsentä ja yhdeksän varajäsentä. Poikkeuksina tähän ovat valtiovarainvaliokunta, jossa on 21 varsinaista jäsentä ja 19 varajäsentä, tarkastusvaliokunta, jossa on 11 varsinaista jäsentä ja kuusi varajäsentä, tiedusteluvalvontavaliokunta, jossa 11 varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä ja suuri valiokunta, jossa on 25 varsinaista jäsentä ja 13 varajäsentä.
Valiokunta on päätösvaltainen, eli voi tehdä päätöksiä, silloin, kun paikalla on vähintään kaksi kolmasosaa sen jäsenistä. Jokainen kansanedustaja kuuluu valiokuntiin. Keskimääräisesti kansanedustaja kuuluu kahteen valiokuntaan, mutta tämän suhteen on paljon vaihtelua. Ministerit ja eduskunnan puhemies sen sijaan eivät kuulu mihinkään valiokuntaan, kuten eivät myöskään varapuhemiehet, joita on kaksi kappaletta.
Asiantuntijoiden käyttäminen valiokuntien työssä
Valiokunnat pitävät kokouksia, jotka eivät ole julkisia. Jokaisella valiokunnalla on kuitenkin omat verkkosivunsa, joilta löytää paljon tietoa käsittelyssä olevista asioista. Yhden keskeisimmistä osista valiokuntien työssä muodostaa eri alojen asiantuntijoiden kuuleminen käsittelyssä
olevien asioiden kohdalla. Kun asiantuntijoita kuullaan, monet eri asiantuntijaryhmät pääsevät vaikuttamaan päätöksentekoon ja tuomaan esille keskeisiä asioita.
Valiokunta voi muodostaa oman näkemyksensä asioista sen jälkeen, kun se on kuullut alan asiantuntijoita. Asiantuntijakuulemisten jälkeen valiokunta laatii asiasta joko mietinnön tai lausunnon, jonka tarkoituksena on helpottaa lopullista päätöksentekoa. Valiokunnan on myös mahdollista ehdottaa asian hyväksymistä sellaisenaan ilman muutoksia tai sitten se voi esittää muutoksia tehtäväksi. Valiokunnan viimesijainen vaihtoehto on esittää esityksen hylkäämistä. Tätä kuitenkin käytetään ainoastaan todella harvoin, sillä yleensä pyritään tekemään muutoksia hylkäämisen sijaan.
Asiantuntijan ohjeet valiokuntaan kuulemista varten löytyvät valiokunnat-sivulta.