Eduskunta on käytännössä katsoen Suomen parlamentti. Se käyttää valtion lainsäädäntövaltaa sekä budjettivaltaa. Eduskunta myös valvoo hallituksen toimintaa ja toimii myös Euroopan unionissa. Kansanedustajilla on monia erilaisia tehtäviä niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Maanantaisin 
kansanedustajat pitävät niin sanottua maakuntapäivää. Tällöin he hoitavat oman maakuntansa asioita. Tiistaista perjantaihin kansanedustajat toimivat Helsingissä eduskunnassa. Tällöin päivät koostuvat esimerkiksi täysistunnoista. Täysistunnoissa on tärkeää olla mukana, sillä se näyttää kansalle kansanedustajan olevan aktiivinen. Täysistuntojen ja maakuntapäivien lisäksi kansanedustajille on monia edustustilaisuuksia. Viikonloput voivat koostua esimerkiksi puheista tai muista esiintymisistä. Kansanedustajat myös pitävät yhteyttä kansalaisiin. Kansanedustajiin voi ottaa yhteyttä esimerkiksi lakialoitteen tiimoilta. Kansanedustajien on mahdollista lähteä viemään lakialoitteita eteenpäin. Lakialoitteista äänestetään. Jos se saa enemmistön äänet, viedään aloite eteenpäin. Joskus käy kuitenkin myös niin, että lakialoitteista ei tarvitse äänestää, sillä kukaan täysistunnossa ei vastusta sitä. Tämä on kuitenkin hyvin harvinaista, sillä yleensä lakialoitteet jakavat eduskunnan kahtia. Joissakin tapauksissa samasta asiasta joudutaan äänestämään useampaan kertaan, jos äänet jakautuvat tasaisesti.
Kansanedustajien työ on siis lyhyesti sanottuna hyvin monipuolista. Kansanedustajat jaetaan eduskunnassa eri valiokuntiin, jotka käsittelevät eri asioita. Monesti saman puolueen kansanedustajat toimivat samassa valiokunnassa. Valiokuntiin voidaan valita myös sellaisia henkilöitä, joilla on runsaasti kokemusta joltakin tietyltä alalta.
Täysistunnot
Täysistuntoja on siis yhteensä neljä kertaa viikossa. Nämä täysistunnot ovat kansanedustajan näkyvintä työtä, jossa saadaan myös tuloksia aikaan. Täysistuntojen aikana eduskunta käsittelee muun muassa lakiesityksiä ja hallituksen talousarvioesityksiä. Tarvittaessa voidaan käydä myös keskustelua ajankohtaisista aiheista. Torstain täysistunnot alkavat suullisella kyselytunnilla. Sen aikana kansanedustajat voivat kysellä 
kysymyksiä hallitukselta. Kyselytunnin aikana yleensä oppositio, eli hallituksen ulkopuolella olevat puolueet, ovat äänessä. Heidän tehtävänään on kyseenalaistaa mielestään kyseenalaisia hallituksen toimia. Täysistuntojen puhetta johtaa eduskunnan puhemies. Jos puhemies sattuu olemaan pois täysistuntopäivänä, puhettaa johtaa jompi kumpi varapuhemiehistä.
Eduskunta jaetaan valiokuntiin. Hallituksen ja kansanedustajien laki- ja talousarvioesitysten läpi käyminen jatkuu valiokunnissa. Valiokunta kuulee asiantuntijoita ja keskustelee esityksen sisällöstä, jonka jälkeen se voi hyväksyä esityksen mitään muuttamatta. Ehdotus voidaan myös hylätä tai siihen voidaan ehdottaa tehtäväksi muutoksia. Eduskunnan valiokuntiin kuuluvat suuri valiokunta, perustuslakivaliokunta, valtiovarainvaliokunta, ulkoasiainvaliokunta, hallintovaliokunta, lakivaliokunta, tarkastusvaliokunta, liikenne- ja viestintävaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta, sivistysvaliokunta, puolustusvaliokunta, sosiaali- ja terveysvaliokunta, tulevaisuusvaliokunta, talousvaliokunta, työelämä- ja tasa-arvovaliokunta ja ympäristövaliokunta. Suureen valiokuntaan kuuluu 25 jäsentä ja 13 varajäsentä, valtiovarainvaliokunnassa 21 jäsentä ja 19 varajäsentä, sekä tarkastusvaliokunnassa 11 jäsentä ja 6 varajäsentä. Muissa valiokunnissa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä.
Euroopan unionin asiat täysistunnossa
Euroopan unionissa käsitellyt asiat koskevat myös Suomea. Euroopan unionissa tehtyjen päätösten jälkeen asiat tuodaan eduskunnan käsiteltäviksi täysistuntoon. Tällaisten asioiden kohdalla eduskunnan tulee joko hyväksyä Euroopan unionin päätös tai vaihtoehtoisesti eduskunnan täytyy ryhtyä lainsäädäntötoimiin sen johdosta. Euroopan unionissa tehdyt säädökset, kuten vaikkapa direktiivit, vaativat usein myös Suomen lainsäädännön muuttamista. Asiat käydään läpi hyödyntämällä eduskunnan normaalia lainsäädäntömenettelyä. Kaikki kansainväliset sopimukset vaativat sen, että eduskunnan täysistunto hyväksyy ne. Sama koskee myös Euroopan unionin perussopimuksiin tehtäviä muutoksia.
Eduskunnan puhemiesneuvosto voi myös päättää, että täysistunnossa 
pidetään ajankohtaiskeskustelu mistä tahansa tärkeästä Euroopan unioniin liittyvästä aiheesta. Myös valtioneuvostolla on mahdollisuus viedä eduskunnan täysistuntoon Euroopan unionin asiaa käsittelevä tiedonanto tai selonteko. Tärkeintä on kuitenkin tehdä päätöksen nopeasti niiden oltua ajankohtaisia. Juuri sen vuoksi näitä ajankohtaiskeskusteluja pidetään melko säännöllisesti.
Euroopan unionin toissijaisuusperiaatteella halutaan varmistaa se, että kaikki päätökset tehdään kansalaisia ajatellen. Jokaisen valtion kansallinen parlamentti voi Lissabonin sopimuksen mukaisesti tehdä toissijaisuusmuistutuksen Euroopan unionin toimielimille. Muistutuksen voi tehdä, jos ehdotus Euroopan unionin säädökseksi koskee asiaa, joka pitäisi Euroopan unionin sijasta päättää joko paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti. Eduskunnan suuri valiokunta voi arvioida toissijaisuuskysymysten erikoisvaliokunnan pyynnöstä. Suuren valiokunnan kokouksen jälkeen eduskunnan toissijaisuusmuistutukset tulee vielä erikseen hyväksyä täysistunnossa.