Lähi-idän rauhantunnustelut jatkuvat ilman USA:ta

Olin viime viikon Israelissa Amerikan juutalaisten vieraana. Tapasin palestiinalaisia, Israelin arabeja ja juutalaisia: sekä uskonnollisia että ateistisionisteja. Kaikki keskustelut kääntyivät rauhanneuvotteluihin.

Sain keskustella monien rauhanprosessiin osallistuneiden kanssa. Vierailin Länsirannalla PLO:n neuvottelutoimistossa ja tapasin Israelin ulkoministeriön väkeä ja laillisia neuvonantajia. Osapuolia kuunnellessa paljastui, miten monimutkaisesta asiasta rauhassa ja koko neuvotteluprosessissa on kyse.

Rauhanneuvottelujen päättyminen on herättänyt suuttumusta erityisesti palestiinalaisten ja israelilaisten liike-elämän edustajissa. He aikovat edistää neuvottelujen jatkumista lähiviikkoina vierailemalla Lontoossa ja Washingtonissa.

Israelin taloudella menee hyvin. BKT on 3,1 prosenttia, ja maassa on eniten start up -yrityksiä maailmassa. Rauhan aikaansaaminen vahvistaisi maan taloutta entisestään.

USA:n neuvottelutaktiikkaan oltiin tyytymättömiä. Valmiiden papereiden tuominen neuvottelupöytiin ei sovi Lähi-idän kulttuuriin. Siellä on totuttu toisenlaisiin menetelmiin.

Positiivista oli, että sekä palestiinalaiset että israelilaiset haluavat jatkaa neuvotteluja. He eivät näe muuta mahdollisuutta.

Tunnusteluja käytiin koko viikon ajan. Nobel-palkinnon saanut professori Daniel Shechtman sanoi, että erilaisille neuvotteluille tuskin koskaan saadaan pistettä, mutta pilkkuja kyllä. Israelilaiset ovat tottuneet elämään näiden pilkkujen kanssa.

Juutalaisen rabbin mukaan syy sille, miksi neuvottelut ovat jatkuneet 20 vuotta tuloksettomina, on se, että rauhaan on pyritty puhtaasti sekulaarilla agendalla. Koska uskonto on osa konfliktia, sen tulee olla myös osa ratkaisua.

Avain pysyvään rauhaan olisi, että myös uskonnolliset johtajat julkisesti ilmoittaisivat tukensa rauhanprosessille. Oslon prosessi kaatui siihen, että kummankaan osapuolen fundamentalistit eivät hyväksyneet sopimusta. Tätä virhettä ei saa toistaa.

Rauhanneuvotteluissa tulisi julkisesti tunnustaa, että sekä Israelilla että Palestiinalla on täysi oikeus kiistanalaisiin maa-alueisiin. Koska tämä ei ole mahdollista, on tehtävä kompromissi, jossa molemmat osapuolet ovat valmiita maa-alueiden vaihtoon.

Palestiinalle on tärkeää, että se säilyttää Länsirannalta kulkuyhteyden Betlehemiin. Israelin vaatimukset eivät ole ottaneet huomioon tätä toivetta.

Ongelmana on myös Gaza. Kumpikaan osapuoli ei tunnu haluavan vastuulleen tätä Hamasin hallitsemaa aluetta, jota Iran ja Qatar rahoittavat. Myös EU ja YK rahoittavat projektein Gazaa. Rauhan syntyminen tarkoittaisi myös rahahanojen tyrehtymistä.

Alueen johtajien eli Hamasin olisi kannettava vastuu sekä sosiaali- ja terveyskysymyksistä että koulutuksesta ja turvallisuudesta. Onko se tähän valmis?

Osapuolten mielestä EU:n tulisi asettaa takaraja taloudelliselle tuelle. Nyt piikki on auki. Takaraja lisäisi Gazan hallinnon yhteistyöhalukkuutta.

Alueen vakauttamiselle tärkeää olisi myös saada prosessille arabimaailman laaja tuki. Nyt niitä ei ole otettu prosessiin mukaan.

Alueen jännitteet, erityisesti Syyrian epävakaa tilanne sekä Israelin ja Jordanian välit hankaloittavat neuvotteluja. Israel haluaa, että Jordanian rajalle saadaan turvajoukot. Palestiinalaiset eivät halua rajalle israelilaisia, mutta kolmas osapuoli sopisi.

Rauhan edellytykset ovat olemassa. Tahto on kova. Talous saattaa tälläkin alueella olla paras neuvottelujen edistäjä.

En kannata Nato-jäsenyyttä

Ukrainan tilanne on virittänyt taas Nato-keskustelun. Suomella on arvostettu asema ulkopoliittisena toimijana ja Venäjä-asiantuntijana. Tähän on päästy pitkäjänteisellä ulko- ja turvallisuuspolitiikalla. Linjaa ei ole syytä muuttaa.

Olemme ylläpitäneet hyviä suhteita kaikkiin naapurimaihin myös Venäjään. Suomen geopoliittinen asema EU:ssa Venäjän naapurivaltiona on tosiasia. Vakaus ja rauhan ylläpitäminen lähialueillamme on tärkein tavoitteemme. En kannata Nato-jäsenyyttä.

Suomi tekee käytännönläheistä yhteistyötä Naton kanssa rauhankumppanuuden pohjalta. Tämä on hyvä asia. Nato on järjestönä myös muuttunut viime vuosina. Se on muun muassa siirtänyt USA:n tavoin kiinnostustaan ja painopistettään Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle.

Vaikka Venäjän toimet Krimin niemimaalla eivät ole kansainvälisten sopimusten mukaisia eivätkä hyväksyttäviä, Suomen suhteet Venäjään ovat kunnossa. En usko, että Nato-jäsenyys parantaisi naapuruussuhteitamme, päinvastoin.

On vaadittava Venäjältä niin kahdenvälisissä tapaamisissa kuin unionin kautta käytävissä neuvotteluissa Venäjältä sopimusten noudattamista ja asioiden ratkaisemista rauhanomaisesti.

Kannatan pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä ja EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan vahvistamista. EU:n ei tule toimia USA:n intressien toteuttajana.

Suomen on jatkettava liittoutumattomana rauhan ja yhteisymmärryksen rakentajana niin Euroopassa kuin maailmassa.

 

 

Apulaisoikeuskanslerin kannanotto myrkkyä monikulttuurisuudelle – Suvivirttä voitava laulaa jatkossakin

 

Apulaisoikeuskanslerin kannanotto suvivirren kieltämisestä kouluissa on käsittämätön. Uskonnonvapaus kuuluu perusoikeuksiin. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on ylin perustuslainmukaisuutta tulkitseva taho. Se on katsonut, ettei yksittäinen virsi tai laulu tee koulun juhlasta uskonnonharjoitusta. Perustuslakivaliokunnan mukaan ne kuuluvat suomalaiseen kulttuuriin.

HS uutisoi 25.3. että Helsingin käräjäoikeus on tuominnut kaksi miestä työsyrjinnästä sakkoihin tapauksessa, jossa työntekijä sai potkut uskonnollisen huivin takia. Oikeuden mukaan nainen asetettiin uskonnon perusteella epäedulliseen asemaan. Tämä uskonnonvapauden tulkinta on täysin ristiriidassa apulaisoikeuskanslerin kannanoton kanssa. Apulaisoikeuskanslerin näkemys perustuu negatiivisen ja käräjäoikeuden päätös positiivisen uskonnonvapauden tulkinnalle.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös antanut päätöksen niin sanotussa krusifiksi –kiistassa. Italiassa suomalaisperäinen Lautsi haastoi Italian oikeuteen uskonnonvapauden loukkaamisesta. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin mukaan koulun luokkatilojen seinillä roikkuvat krusifiksit eivät loukkaa uskonnonvapautta. Myös näitä oikeuspäätöksiä vasten apulaisoikeuskanslerin kanta on outo.

Taloustieteen nobelisti Amartya Sen ja Martha Nussbaum ovat kehittäneet niin kutsutun toimintakykymenetelmän. Se tarjoaa vastauksia myös suvaitsevaisuuden, uskonnonvapauden ja vakaumusten tasa-arvon ongelmiin. Inhimilliseen hyvinvointiin kuuluu omantunnon kykyjen kehitys. Yhteiskunnan poliittisen vallan on tuettava ja suojeltava näiden kykyjen kehitystä. Uskonto on yksi tapa käyttää omaatuntoa elämän tarkoituksen ja eettisen perustan pohtimiseen.

Nussbaum hylkää näkemyksen, jonka mukaan uskonnon julkisia ilmauksia pitäisi sallia mahdollisimman vähän. Hän pitää samalla kiinni myös Rawlsin julkisen vallan neutraliteetista. Yhteiskunnan ei tule syrjiä mitään vakaumusta.

Myös poliittinen tasa-arvo edellyttää, että julkinen valta tukee sekä omantunnon kehitystä että oikeudenmukaisuuden ihannetta. Myös tätä taustaa vasten julkisella vallalla on velvollisuus suojella uskonnonharjoitusta ja uskonnonvapautta.

Uskonnollinen suvaitsevaisuus ja vakaumuksen kunnioittaminen perustuu myös ihmisten omantunnon kunnioitukselle. Onnellisuus ja vapaus eivät toteudu, ellei omaatuntoa saa vapaasti käyttää. Monikulttuurisuus ei toteudu, jos kulttuuriset ja uskonnolliset tavat eivät saa näkyä.

Ihannoimme monessa asiassa Yhdysvaltoja. Siispä otan esimerkin sieltä. Yhdysvaltojen valtiomuodon ensimmäisessä lisäyksessä omantunnonvapaus jaetaan kahteen osaa: uskonnon ja muun vakaumuksen vapaaseen harjoittamiseen. Julkinen valta ei saa ilman pakottavia intressejä asettaa kohtuuttomia esteitä omantunnon seuraamiselle. Tunnustuksettomuusperiaate taas tarkoittaa, että julkisen vallan tulee olla neutraali ja puolueetonta eri vakaumuksien ilmauksiin nähden.

Uskontoa siis voi harjoittaa, kunhan se ei vahingoita toista. Suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen ja Suvivirren laulaminen koulun kevätjuhlassa ei ole vaarallista, eikä vahingoita ketään.

 

Koulutus avain Lapin menestykseen

EU-vaalit ovat nostaneet esiin Lapin merkityksen Suomelle ja EU:lle. Koko arktisen alueen poliittinen ja taloudellinen merkitys on nousemassa. Suomen arktiset tavoitteet ovat monenkeskisen arktisen yhteistyön vahvistaminen, EU:n arktisen politiikan muovaaminen sekä suomalaisen arktisen osaamisen tunnetuksi tekeminen. Asiantuntijuus näissä asioissa on Lapissa, ei etelässä.

Siksi on ristiriitaista, että juuri kun osaavaa työvoimaa aletaan tarvita ja arktista osaamista mainostetaan, koulutuspaikkoja leikataan. Lapista on leikattu enemmän kuin mistään muusta alueesta Suomessa. Pelkästään Lapin ammatillisten koulutuspaikkojen leikkaukset olivat 13,5 prosenttia. Ristiriitaista on myös, että leikkaukset painottuvat ammatilliseen koulutukseen, vaikka se kantaa suurimman osan paljon puhutusta nuoriso- ja yhteiskuntatakuusta.

Lappi on jo nyt valtakunnallisesti vaativin alue saavuttaa koulutus. Lisäleikkaukset asettavat nuoret syrjäytymisvaaraan. Opiskelupaikat ovat keskittyneet etelän kasvukeskuksiin. Kasvukeskuksissa ei ole kyetty vastaamaan kasvaviin opiskelijamääriin. Kohtuuhintaista asuntoa on vaikea löytää. Järkevämpää niin opiskelijoiden kuin Lapin kehittämisen näkökulmasta olisi, että koulutusta olisi tarjolla omalla kotiseudulla. Myös asumiskustannukset ovat Lapissa edullisemmat.

Usein parhaat tulokset syntyvät, kun otetaan kohderyhmä mukaan suunnittelutyöhön. Reilua olisi, että koulutusta suunniteltaisiin alueellisen tarpeen mukaan. Lapin nuorten tulisi itse päästä vaikuttamaan, millaista koulutusta he haluavat.

Lapin nuoria tulee innostaa ja tukea yrittäjyyteen ja oman kotiseudun kehittämiseen. Tämä on mahdollista, kun tahtoa löytyy.

Lapin kansa, mielipide 25.2.2014

Luottamus, mitä se tarkoittaa? Puheeni yhteistilaisuudessa Järvenpäässä Mikael Pentikäisen kanssa

Lämmin kiitos, että olette tulleet tänne keskustelemaan ja kuuntelemaan luottamuksesta. Mitä se tarkoittaa ja mitä sillä ymmärrämme.
Mikael on kirjoittanut aiheesta kirjan. Olen lukenut sen, loppuun asti. Kirja laittoi pohtimaan luottamusta ilmiönä ja havainnoimaan, missä yhteyksissä sana luottamus ilmenee. Kun kirja herättää tällaisen prosessin, se on täyttänyt tehtävänsä.

Vaikka vietin yliopistolla vuosia tieteellisen työn parissa, en tässä nyt aio ryhtyä kirjaa akateemisin kriteerein arvioimaan, mutta muutamia ajatuksia ja jäsentelyä siitä, mitä ymmärrän luottamuksella, haluan nostaa esiin.

Käsitteenä luottamus liitetään usein hyvin myönteisiin asioihin. Tämä on luontevaa, sillä yhteistoiminta, yhteisten asioiden hoitaminen, jota politiikkakin on, on vaikea ymmärtää ilman luottamusta. Lue loppuun

Should Finland join NATO, why or why not?

One of the most important political fields in Finland has historically been foreign and security policy. In this field policy is based on for principles: good bilateral and international relations, a strong role in the EU’s Common Foreign and Security Policy of the EU, effective multilateral cooperation and credible national defence (Finland’s foreign and security policy 2013).

Finland supports the strengthening of the European Union as a security community and as a global actor by means of the EU’s Common Foreign and Security Policy (CFSP) and EU’s Common Security and Defence Policy (CSDP). Lue loppuun

Kaikilla on taitoja

Amsterdamin Nieuw West -kaupunginosassa asuu noin 145 eri kansallisuutta. Asukkaita on 140 000. Miten tällainen alue toimii? Nuorisolautakunnan jäsen Sanna Lehtisen ja nuorisotoimenjohtaja Tommi Laition mukaan onnistumisen takana on taidon – jopa kyvykkyyden – korostaminen.

Rene opettaa 4–6-vuotiaita Bos en Lommerin koulussa. Koska monet vanhemmista ovat toisesta kulttuurista, opetusta on järjestetty toisin: vanhemmat voivat tulla esiopetukseen päivittäin ja kaksi kertaa viikossa vanhempien kanssa keskustellaan alueen kehityksestä. Bos en Lommerin koulu on nostanut itsensä riskikoulusta hyväksi kouluksi parantamalla vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä.
Vaikutuksen teki se, kuinka paljon uskotaan vapaaehtoistyön voimaan. Alueen hyvässä vapaaehtoistyössä tuodaan yhteen ihmiset, joilla on aikaa ja niitä joilla on tarvittuja ammatillisia taitoja. Bos en Lommer on Euroopan monikulttuurisimpia alueita. Lue loppuun

Saksa rauhan välittäjänä

Kylmän sodan ja ylipäätään sotien Euroopassa piti olla ohi.

Sekä EU:ssa että USA:ssa on viime vuosina käperrytty niin tiiviisti omien taloushuolien ympärille, ettei olla huomattu Venäjän vallan kasvua.

Karhu heräilee ja on nousemassa väärällä jalalla talviuniltaan. Lue loppuun

EU:n talouskriisi kurittaa naisia

Euroopan unionin talouskriisi ja jäsenmailta vaaditut vyönkiristykset ovat vaarassa kääntää naisten ja miesten välisen tasa-arvon suunnan huonompaan Euroopassa.
Säästöt ovat eri puolilla Eurooppaa kohdistuneet julkiseen sektoriin, jonka alat ovat pääsääntöisesti naisvaltaisia. Julkisen sektorin leikkaukset ja työttömyysvakuutusten heikennykset ovat koskettaneet eurooppalaisia naisia.

Tutkijat arvioivat, etteivät kriisitoimet ole ainoastaan heikentäneet naisten asemaan työelämässä, vaan ovat muuttamassa tasa-arvokäsitystä konservatiivisempaan suuntaan.
Esimerkiksi haluan nostaa Espanjan tilanteen. Siellä tasa-arvopolitiikka näkyy myös budjetissa. Espanjan hallitus rahoittaa naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista toimintaa 22,5 % vähemmän kuin vielä vuonna 2008. Lue loppuun

Jokapäiväinen leipämme

Ruoka kiinnostaa meitä kaikkia. Se on välttämätön osa arkeamme.
Ruoka vaikuttaa terveyteemme. Ruoka on myös henkilökohtainen vaikuttamisen väline. Ruokavalinnoilla voimme vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin. Ruokaa koskevat päätökset vaikuttavat meihin jokaiseen.

Suomalaiset käyttävät ruokaan ja juomaan vuosittain 22 miljardia euroa eli viidenneksen kotitalouksien kulutusmenoista. Lue loppuun